Pärnun Suomi-Seuran säännöt

1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pärnun Suomi-Seura, (jäljempänä ”Seura”), eestiksi Pärnu Soome Selts. Sen kotipaikka on Pärnu. Seura on perustettu 3.9.2011.

2. Seuran tarkoitus ja sen tehtävät
Seura on vapaaehtoisuuden pohjalta yhdistyneiden luonnollisten henkilöiden ja yhteisöjen itsenäinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii yhteiseksi hyväksi periaatteinaan demokratia, itsenäinen taloudenhoito ja itserahoitus. Seuran tarkoitus on yhdistää Pärnun seudulla olevia suomalaisia ja paikallisia yhteisöjä, koordinoida heidän yhteistyötään, järjestää yhteisiä tilaisuuksia sekä lisätä jäsentensä tietoja Virosta ja viron kielestä. Seura tekee myös Suomea tunnetuksi Viron asukkaille ja organisaatioille. Tärkeätä on yhteistyö Pärnun kaupungin kanssa.

Seura noudattaa toiminnassaan Viron tasavallan lainsäädäntöä ja näitä sääntöjä.

3. Seuran jäsenet
Seuran perusjäseninä voivat olla 16 vuotta täyttäneet henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat valmiit toimimaan seuran hyväksi, jotka hakevat seuran jäsenyyttä, lupaavat toimia seuran sääntöjen ja muittenkin seuran päätösten mukaisesti ja jotka maksavat seuran jäsenkokouksen päättämät liittymis- ja jäsenmaksut.

Yritykset voivat liittyä seuran kannattajajäseniksi.

Seuran jäsenkokous päättää liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruuden. Kokous voi vapauttaa jäsenen maksamasta jäsenmaksua perustellusta syystä.

Hänestä, joka maksaa jäsenmaksun 10-kertaisena, tulee ainaisjäsen, eikä hänen tarvitse enää maksaa jäsenmaksuja

Alle 16-vuotias seuran jäsenen lapsi voi olla seuran nuorisojäsen. Hänellä ei ole äänioikeutta jäsenkokouksessa ja hänen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.

Jäsenkokous voi nimittää hallituksen ehdotuksesta seuran kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävästi toiminut seuran hyväksi. Hänen ei tarvitse maksaa vuotuista jäsenmaksua.

Seuran hallituksen tulee pitää jäsenluetteloa.

Seuran hallitus hyväksyy jäsenen anomuksen perusteella. Jäsenyys alkaa jäseneksi hyväksymispäivänä.

Seuran jäsenellä on oikeus erota seurasta. Ero tulee voimaan sinä päivänä, jolloin hallitus on tehnyt tästä päätöksen.

Seuran hallitus voi erottaa jäsenen
– jos tämä on aiheuttanut seuralle tuntuvaa vahinkoa
– jos hän on jättänyt täyttämättä seuran säännöissä mainittuja tai niiden perusteella määrättyjä velvollisuuksia tai täyttänyt niitä sääntöjen vastaisesti.

Seurasta erottamispäivä on se, milloin hallitus on tehnyt tämän päätöksen.

Seuran jäsenen oikeudet ja velvollisuudet alkavat sinä päivänä, milloin hänet on jäseneksi hyväksytty.

Seuran jäsenellä on oikeus
– osallistua seuran toimintaan seuran tavoitteiden mukaisesti
– osallistua jäsenkokouksiin ja äänestää niissä
– saada tietoa seuran toiminnasta
– erota seurasta.

Seuran jäsenen velvollisuutena on
– täyttää seuran sääntöjen vaatimukset
– ja jäsenkokouksen ja hallituksen päätökset sekä
– maksaa jäsenmaksu määräajassa.

4. Seuran hallitus
Ne seuran tehtävät, jotka eivät kuulu jäsenkokoukselle, toteuttaa seuran hallitus. Syyskokous valitsee seuran hallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan ja 2-6 jäsentä. Heidän toimikautensa on 2 vuotta. Ensimmäisellä kerralla valitaan varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä yhdeksi toimintavuodeksi. Hallitus nimittää rahastonhoitajan, seuran sihteerin ja muut toimihenkilöt. Nämä voidaan valita hallituksen ulkopuolelta.

Hallituksen kutsuu koolle seuran puheenjohtaja tai, jos tämä on estynyt, varapuheenjohtaja. Lisäksi hallituksen on kokoonnuttava, kun sitä vaatii vähintään 2 hallituksen jäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaa yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan mielipide, henkilövaaleissa tulos ratkaistaan arvalla.

Hallituksen kokouksista laaditaan pöytäkirja ja sen allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä.

5. Seuran nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat seuran puheenjohtaja tai seuran varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

6. Seuran tilikausi
Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

7. Jäsenkokouksen koollekutsuminen
Hallitus kutsuu sääntömääräisen kokouksen koolle aikaisintaan 4 viikkoa ja viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Ylimääräisen jäsenkokouksen koollekutsumisajat ovat samat.

Jäsenkokous kutsutaan koolle jäsenille lähetetyillä kutsuilla.

8. Seuran sääntömääräiset kokoukset
Seuran sääntömääräiset kokoukset pidetään helmi-huhtikuussa (kevätkokous) ja syyskuussa – 15.12. (syyskokous), missä käsitellään seuraavan tilikauden asiat. Ylimääräinen jäsenkokous pidetään, kun
– seuran sääntömääräinen kokous niin päättää
– hallitus näkee sen tarpeelliseksi
– tai kun vähintään kymmenesosa niistä seuran jäsenistä, joilla on äänioikeus, sitä hallitukselta kirjallisesti tietyn asian päättämiseksi vaatii.

Jäsenkokous on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu vähintään 4 seuran jäsentä tai heidän kirjallisesti valtuuttamaansa edustajaa. Jos osallistujia on alle 4, kolmen viikon kuluessa on pidettävän uusi kokous. Kutsu tähän kokoukseen on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Tämä kokous on päätösvaltainen riippumatta osallistujien määrästä.

Seuran jäsenkokouksessa on äänioikeus
– perusjäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksun
– ainaisjäsenellä ja
– kunniapuheenjohtajilla sekä kunniajäsenillä

Jokaisella on yksi ääni. Seuran jäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan. Valtuutus on voimassa enintään 2 vuotta. Jäsen voi olla vain yhden toisen jäsenen valtuuttama.

Jäsenkokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta on annettu yli puolet annetuista äänistä. Jos henkilövalinnoissa äänet menevät tasan, vaalien tulos ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa päätökseksi tulee jäsenkokouksen puheenjohtajan mielipide.

9. Sääntömääräisten kokousten esityslista
1) Kokouksen avaus
2) Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, 2 ääntenlaskijaa ja 2 pöytäkirjan tarkistajaa.
3) Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
4) Esityslistan vahvistaminen
5) Kevätkokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus
6) Kevätkokouksessa esitetään tarkastajan lausunto, jos tämä on valittu.
7) Kevätkokouksessa päätetään tilipäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuussa olleille.
8) Syyskokouksessa käsitellään seuraavan tilikauden hallinto (seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet), tarkastajan valinta, liittymismaksu ja jäsenmaksut sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio.
9) Käsitellään kokouskutsussa mainitut muut asiat. Ne on ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle vähintään 4 viikkoa ennen kokousta.

10. Sääntöjen muuttaminen ja seuran toiminnan lopettaminen
Sääntöjen muuttamiseen ja seuran toiminnan lopettamiseen vaaditaan 3/4 näitä kysymyksiä käsittelevän jäsenkokouksen äänistä.

Näitä kysymyksiä käsittelevän jäsenkokouksen kutsussa pitää olla mainittuna mahdollinen sääntöjen muuttaminen tai seuran toiminnan lopettaminen.

Kaikkien velkojen maksamisen ja muitten vastuitten kuntoon laiton jälkeen jäljelle jäänyt varallisuus jaetaan tasan muille Pärnussa toimiville suomalais-ugrilaisille seuroille.